10 Uudenmaan ruoka Oy

Uudenmaan ruoka 

Uudenmaan ruoka on paikallisten ja satokauden tuoreimpien elintarvikkeiden jakelukeskus eli foodhub. Uusmaalaisten tuottajien kanssa kehitetty uraauurtava malli lyhentää ruuan reittiä pellolta pöytään.  Uudenmaan ruoka kokoaa yhteen paikalliset ruokatuottajat ja -kuluttajat ja tarjoaa kuluttajille helpon tavan ostaa lähiruokaa ja samalla tukea paikallisia lähi- ja luomutiloja. Asiakkaat voivat ostaa paikallisia tuotteita monelta tilalta yhdellä kerralla digitaalisen alustan kautta. Ennakkotilaukset haetaan yhdestä älynoutopisteestä, jotka sijaitsevat lähellä asiakkaita. Uudenmaan ruoka on teknologian ja tilan tarjoaja, mikä parantaa lähiruuan kannattavuutta. 

Projektin lähtökohdat ja tavoitteet 

Projektin aiheena oli automatisoida Uudenmaan ruoka- hankkeen ruuan jakelukeskus. Projektissa tarkoituksena oli keskittyä tuotteiden tunnistukseen ja seurantaan RFID-teknologian avulla. Yhteensä 13 opiskelijaa eri koulutusohjelmista työskenteli tämän projektin parissa keväällä ja kesällä 2020. 

Asiakkaan toiveita olivat tuotteen ja varaston seuranta, ostotapahtuman helppous asiakkaalle ja tuotteen säilyvyyden ilmoittaminen. Asiakas halusi, että ostaja näkisi tuotteen toimittajan terveiset, jotta he näkisivät mistä ostamansa tuotteet tulevat. Lisäksi muita toiveita olivat, että tuote olisi helposti lisättävissä kaikkiin kontteihin ja varastoihin sekä projektin tulisi olla laajennettavissa tulevaisuuden tarpeita varten. 

Aiemmin ruokakontti toimi niin, että asiakas avasi ruokakontin oven sovelluksella. Samasta sovelluksesta asiakas näki tilaamansa tuotteet ja merkitsi ne kerätyiksi. Kontin sisällä on valvontakamera, mutta se ei estä väärien tuotteiden pois viemistä kontista. Tähän mennessä tämä ei ole ollut ongelma, mutta asiakaskunnan kasvaessa siitä saattaa tulla sellainen. Tavoitteena oli tutkia robotiikan- ja kobotiikan sekä muiden teknologioiden hyödyntämistä noutopisteen automatisoinnissa. 

Selvitystyö muutti alkuperäistä suunnitelmaa 

Työ aloitettiin automaatioprojektina, mikä kehittyi RFID-teknologian tutkimukseen. Tavoitteeksi tarkentui noutopisteen 3D mallin laadinta ja sen pohjalta digitaalisen kaksosen toteuttaminen. Pyrkimyksenä oli myös tutkia kuinka noutopisteen toimintaa voisi parantaa sekä kuinka sen yhteydessä voisi hyödyntää VR- ja AR-teknologiaa. Tavoitteeksi kuitenkin tarkentui noutopisteen ruuan tuonnin ja hakemisen automaattinen kirjaaminen tietojärjestelmään. Tällä varmistettaisiin, että asiakas saisi oikean tuotteen itsepalveluvarastolta. Tarkoitus oli suunnitella ja toteuttaa demo sekä pilotoida se Herttoniemen noutokontissa.   

Projektissa edistyminen oli nopeaa 

Demo (PoC), jossa RFID-lukijat lukivat tuotteet ongelmitta ja tiedot lähetettiin Rest-AP:lla Uudenmaan ruuan tietojärjestelmään. Demo toteutin laboratoriossa ja sitä pilotointiin toisessa vaiheessa Herttoniemessä. Tuotteisiin tulisi kiinnitettää tunniste eli tagi. Tagit projektissa tulostettiin RFID-tulostimella ja tunnistamisen ongelmia selvitettiin ja RFID-teknologiaa ja sen taajuusaluetta. Järjestelmää testattiin eri tuotteilla. Haasteena oli tagien kiinnitys tuotteisiin, sillä ne ovat sisällöltään ja muodoiltaan erilaisia. Osa sisälsi myös nesteitä. 

Projektia jatkettiin vielä syksyllä 2020 kahtena innovaatioprojektina, joissa mukana konetekniikan ja peliteknologian oppilaita. Bonuksena suunniteltiin noutovaraston 3D-malli eli Digital Twin. Noutovarasto mitattiin ja mallinnettiin 3D-malliksi Catia CAD-järjestelmällä. Tämän jälkeen malli vietiin Unity-ympäristöön. Mallia optimoitiin, jotta sen toiminta olisi nopeaa ja kevyttä. Pelimoottoripohjaista mallia mahdollisesti voisi hyödyntää virtuaalisostoksissa sekä markkinoinnissa. 

Teknologialoikkaan tarvitaan apua

Yritykselle itselleen ei olisi ollut suurta hyötyä itsenäisesti lähteä teknologialoikkaa toteuttamaan. Osoittautui että projektista oli heille kuitenkin konkreettista hyötyä. Digi-Salama on mahdollistanut tuotekehityksen, jota ei olisi voitu ostaa. Hanke tarjosi tarvittavat resurssit ja lainalaitteet. Yritys sai myös oppia uusista teknologiavaihtoehdoista sekä varsinkin RFID-teknologiasta. 

Tulokseksi saatiin toimiva konsepti, joka parantaa ja selkeyttää tuotteen ja varaston seurantaa. Suunnitelma oli kokonainen, loppuun asti harkittu ja selkeä konsepti. Varastosaldon ylläpitoon saatiin projektin kautta myös ratkaisu, mikä estää väärien tuotteiden noudon. Teknologian kautta voidaan jatkossa näyttää kuluttajalle myös tuotetietoja paremmin, kuten tuotteiden alkuperä. RFID teknologian kautta saatiin kehitettyä luotettavuutta ja nopeutta. Kehitys tekee tuotteista houkuttelevampia ja siten mahdollisesti kasvattaa myyntiä ja kilpailukykyä. Bonusprojekteissa saatiin tehtyä virtuaalimallin asiakkaalle. Tavoite, että asiakas voisi ennakolta tutustua tilaan sekä tutkia miten tilaa voisi parantaa. Bonusvaiheessa yritys sai noutovaraston virtuaalimallin käyttöönsä myynti- ja markkinointitarkoituksiin.   

Yritys sai toimivan RFID-teknologiaan pohjautuvan ratkaisun käyttöönsä ja sitä voidaan hyödyntää muissakin noutopisteissä. Yritys löysi verkoston ja yhteistyökumppaneita myös jatkoa varten Digi-Salama -hankkeen kautta.  Konseptin seuraavat vaiheet todennäköisesti tulisivat olemaan käytännön testit kontissa. Testeissä kokeillaan, miten todellisuudessa tuotteiden aktivointi tapahtuu RFID-tageihin. Lähiruokatuotannon kehittäminen pienentää varastoinnin kustannuksia ja energian kulutusta ja siksi tällä projektilla on merkittävä vaikutus myös vihreisiin arvoihin. Yrittäjällä itsellään oli osaamista sekä kiinnostusta teknologiaan. Tätä kautta projekti opettanut myös hankkeen teemavastaavalle uutta. Asiakas oli itse hyvin aktiivinen, tämän johdosta osaaminen kasvoi yhdessä ja asiakas pystyy itse soveltamaan opittuja asioita.